torstai 5. joulukuuta 2024

Akheron

Akheron on kreikkalaisessa mytologiassa joki, joka virtaa Haadeksen eli manalan halki. Achoran-jokena se virtaa myös nyky-Kreikassa lähellä Pargaa. Nimi tarkoittaa surun jokea. Akheron on Saila Susiluodon uusimman runokokoelman (Otava 2024) nimi. Kirjan kansi on sinivihreän turkoosi ja metallinvihreät aallot kulkevat sen poikki. Joki virtaa käärmeenä, silkkinauhana myös koko runokokoelman läpi. Suru ja melankolia ovat runoissa läsnä.

  Runokokoelman ensimmäinen runo luo voimakkaan alkukuvan, joka enteilee tulevaa: on autiomaa, maanjäristys, tuuli tuo  hiekkaa sisälle, kuu yskii tuhkaa, verhot lepattavat pölyä, käärme kiemurtelee lattialla,  hetkestä tulee halkeama. Seuraavaksi ollaan Suomessa, jonka luminen maisema tuo runon puhujalle mieleen tuonpuoleisen. Hän kuvittelee maisemaan Persefonen ja Eoksen. Kreikkalainen mytologia yhdistetään nykypäivään, Suomi ja Kreikka, kesä ja talvi vuorottelevat ja yhdistyvät runokokoelman  muissakin runoissa.

  Kokoelman runokieli on hyvin kaunista, se virtaa kuin joki. Lukija tuntee olevansa liikkeessä, runokyydissä. Hän on hyvin kiitollinen siitä, että saa olla mukana ja eläviä, tuoreita runokuvia saapuu jatkuvasti ihasteltavaksi, maisteltavaksi. Miten taipuisaa ja ilmaisuvoimaista onkaan Susiluodon suomen kieli.

  Runon puhuja näkee ympärillään olevan kauneuden mutta myös tuhon enteet, myös itsessään. Hänestä tuntuu, ettei hän muista enää kaikkia sanoja. Ääriviivat ja värit katoavat. Virus tuhoaa kirjoituksen, sivut hapertuvat tuhkaksi, joki höyryää punaisena. Muistot sekoittuvat; lasten kasvaminen, juhlat, asutut huoneet, matkat; kaiken läsnäolo osuu, aikakaudet sekoittuvat.


" joen virtaava    jokin on irrallaan   veden juoksussa

  loputtomien päivien tuoksu         mutaa ja minttua

  virtaavat hiukset        vesikasvien nymfimieli    muoviroska

  joka takertuu puun juureen           veden kainaloon

  katso minä tässä      ja tässä                      kestämässä kipua

  joka on minulle annettu

  ja iloa joka on lahjoitettu

  tähän virtaan  tähän heijastukseen    tähän-tähän

  veteen laskostuu nymfin vihreä tukka  h a j a l l a a n

  joki ei tee pisteitä lauseiden perään   mutta tekee eron

  halkaisee maan kahteen                   on tuolla puolen ja täällä

  vaaleansinistä salissa ja veden saleissa läpinäkyvää

  lattialla virtaa joki ja maa on täynnä reikiä

  niistä nousee tavallisia asioita           aivan taivaallisia"


                                                 Saila Susiluoto Akheron 2024

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti