Akheron on kreikkalaisessa mytologiassa joki, joka virtaa Haadeksen eli manalan halki. Achoran-jokena se virtaa myös nyky-Kreikassa lähellä Pargaa. Nimi tarkoittaa surun jokea. Akheron on Saila Susiluodon uusimman runokokoelman (Otava 2024) nimi. Kirjan kansi on sinivihreän turkoosi ja metallinvihreät aallot kulkevat sen poikki. Joki virtaa käärmeenä, silkkinauhana myös koko runokokoelman läpi. Suru ja melankolia ovat runoissa läsnä.
Runokokoelman ensimmäinen runo luo voimakkaan alkukuvan, joka enteilee tulevaa: on autiomaa, maanjäristys, tuuli tuo hiekkaa sisälle, kuu yskii tuhkaa, verhot lepattavat pölyä, käärme kiemurtelee lattialla, hetkestä tulee halkeama. Seuraavaksi ollaan Suomessa, jonka luminen maisema tuo runon puhujalle mieleen tuonpuoleisen. Hän kuvittelee maisemaan Persefonen ja Eoksen. Kreikkalainen mytologia yhdistetään nykypäivään, Suomi ja Kreikka, kesä ja talvi vuorottelevat ja yhdistyvät runokokoelman muissakin runoissa.
Kokoelman runokieli on hyvin kaunista, se virtaa kuin joki. Lukija tuntee olevansa liikkeessä, runokyydissä. Hän on hyvin kiitollinen siitä, että saa olla mukana ja eläviä, tuoreita runokuvia saapuu jatkuvasti ihasteltavaksi, maisteltavaksi. Miten taipuisaa ja ilmaisuvoimaista onkaan Susiluodon suomen kieli.
Runon puhuja näkee ympärillään olevan kauneuden mutta myös tuhon enteet, myös itsessään. Hänestä tuntuu, ettei hän muista enää kaikkia sanoja. Ääriviivat ja värit katoavat. Virus tuhoaa kirjoituksen, sivut hapertuvat tuhkaksi, joki höyryää punaisena. Muistot sekoittuvat; lasten kasvaminen, juhlat, asutut huoneet, matkat; kaiken läsnäolo osuu, aikakaudet sekoittuvat.
" joen virtaava jokin on irrallaan veden juoksussa
loputtomien päivien tuoksu mutaa ja minttua
virtaavat hiukset vesikasvien nymfimieli muoviroska
joka takertuu puun juureen veden kainaloon
katso minä tässä ja tässä kestämässä kipua
joka on minulle annettu
ja iloa joka on lahjoitettu
tähän virtaan tähän heijastukseen tähän-tähän
veteen laskostuu nymfin vihreä tukka h a j a l l a a n
joki ei tee pisteitä lauseiden perään mutta tekee eron
halkaisee maan kahteen on tuolla puolen ja täällä
vaaleansinistä salissa ja veden saleissa läpinäkyvää
lattialla virtaa joki ja maa on täynnä reikiä
niistä nousee tavallisia asioita aivan taivaallisia"
Saila Susiluoto Akheron 2024