Mira Kreivilän esikoisromaani Niin kuin se minussa on (WSOY 2025) kertoo Sabina Spielreinin tarinan ja paikkaa jälleen kerran historian naisen mentäviä aukkoja. Nimi on tullut esiin C.G. Jungin ja Sigmund Freudin yhteydessä. Oma tietoni oli ainoastaan, että Sabina Spielrein oli Jungin potilas, heillä saattoi olla rakkaussuhde, mikä aiheutti Jungin ja Freudin välirikon. Kreivilän teosta kutsutaan nykyisin biofiktioksi eli elämäkertaromaaniksi, jossa kohdehenkilöstä käytettävissä olevaa faktatietoa yhdistetään fiktiiviseen ainekseen. Jälkisanoissa Kreivilä kertoo romaaninsa pohjautuvan laajaan taustatutkimukseen. Hän mainitsee myös kaikkien teoksessa olevien potilasmerkintöjen, päiväkirjamerkintöjen, kirjeiden ja otteiden tutkimusartikkeleista olevan peräisin alkuperäismateriaalista. Erillistä lähdeluetteloa ei ole.
Miten raastava ja sydäntä särkevää Spielreinin elämä olikaan! Moninkertaista surua, järkyttäviä tapahtumia, silkkaa tragediaa. Hän syntyi venäjänjuutalaiseen perheeseen vuonna 1885 Donin Rostovissa ja kuoli 1942 kotikaupungissaan saksalaisten sotilaiden murhaamana. Isä oli väkivaltainen ja yritti kaikin keinoin nujertaa vanhimman lapsensa, ja äiti ummisti silmänsä. Perheeseen kuului myös kolme poikaa ja kuusivuotiaana kuollut pikkusisar. Spielrein lähetettiin mielenterveysongelmien vuoksi Sveitsiin 18-vuotiaana Burghöltzlin psykiatriselle klinikalle, jossa hänestä tuli nuoren Jungin potilas. Sabina Spielrein kiinnostui lääketieteestä ja psykiatriasta potilaana ollessaan, parannuttuaan ryhtyi opiskelemaan ja laati ensimmäisenä naisena psykoanalyysiin keskittyvän tohtorinväitöskirjan. Hän julkaisi kirjoituksia lapsipsykologiasta ja muista aiheista.
Romaani alkaa Spielreinin odottaessa kuolemaa saksalaissotilaiden vangittua hänet ja 27 000 tuhatta muuta juutalaista Rostovissa elokuussa 1942. Joukossa ovat myös Spielreinin tyttäret. Hän käy mielessään läpi elämäänsä lapsuudesta alkaen. Lukija otetaan heti mukaan päähenkilön järkyttävään elämään, jossa rakkaus Jungiin merkitsi elämän kohokohtia, joskin myös surua:
"Rakkaus ja kuolema, kuolema ja rakkaus. Kummassakin valtava tuhovoima. Sekä elämänkokemukseni että kaikkien niiden tutkimusten perusteella, joita tein, voin sanoa, että rakkaus ja kuolema ovat yhtä pelottavia ja aivan yhtä tuhoisia."
Kreivilä kuvaa päähenkilönsä pirstoutunutta mieltä taitavasti ja asiantuntevasti, samoin kuin Jungin hoitometodia, joka perustui keskusteluihin. Vähä vähältä potilas alkoi puhua. Hän kuvaili sen olevan kuin harhailua pimeässä silmät sidottuna. Kreivilä kirjoittaa Jungin vertaavan psykoanalyysiä kaivuutyöhön, "jossa mennään maaperän läpi kerros kerrokselta, osutaan kiviin, jopa lohkareisiin, sitten peruskallioon, ja lapio voi hajota ja voimat huveta - sitten vedetään henkeä ja otetaan uusi ase, parempi lapio tai kunnon hakku."
Jung ja Spielrein ystävystyivät, ja ilmeisesti suhteessa oli romanttinenkin puolensa. Oliko enempää, se ei lukijalle täysin selviä, koska Spielreinin toiveet ja haaveet sekoittuvat hänen mielessään. Intiimi suhde olisi tietysti ollut moraalisesti väärin ja perustunut valta-aseman väärinkäyttöön. Jung oli lisäksi naimisissa ja kolmen lapsen isä.
Teoksen lopussa Spielrein odottaa teloitusta. Hän miettii:
"Nyt voisin kertoa kaiken uudelleen, kertoisin tämän jollain toisella tapaa. Kertoisin sen tällä kertaa kauniimmin. Kertoisin erilaisen lopun, sen, jota olen mielessäni kuvitellut. Siinä sinä rakastaisit minua kunnes kuolema meidät erottaa, ja kuoleman jälkeenkin, sillä minä kuolen ennen sinua."
Mira Kreivilä Niin kuin se minussa on 2025
