Runosvengi-kollektiivin kaksikielinen runoantologia Untranslated Nature Kääntämätön luonto (Rosetta Versos) on ilmestynyt. On ilo ja kunnia saada olla viidellä runolla mukana tässä ulkoasuaan myöten tyylikkäässä ja sisällöltään painavassa antologiassa, jossa on runoja 18 runoilijalta. Teemat ovat suuria: ihmisyys luonnossa ja ympäristössä ilman kielellisiä ja maantieteellisiä rajoja. Suurin osa runoista on sekä suomeksi että englanniksi. Riika Kotka toteaa antologian johdannossa, että runoja ei voi aina kääntää onnistuneesti kielten syntaktisten, tyylillisten ja kulttuuristen erojen vuoksi. Käännöstyö on alkuperäisen tekstin tulkintaa, yritys tavoittaa runon henki. Antologian kääntäjiä ovat mm. Andy Willoughby, Kasper Salonen, Lauri Vanhala, Maikki Soro, Anne Ketola ja Runosvengin runokäännöstyöpaja.
Esipuheessa antologian toimittajat, Andy Willoughby ja Zoila Forss, toteavat, että ilmastonmuutos ja sen mukanaan tuomat seuraukset aiheuttavat myös eksistentiaalisen uhan ihmiselle. Kuten romantiikan ajan runoilijoille myös antologian runoilijoille luonto on ihmisen kuvastin; ilon ja varoituksen lähde. Ihmisen tulee miettiä uudelleen asemaansa ekosysteemin osana. Antologian runot kuvastavat kaleidoskoopin muuttuvien kuvien tapaan luonnon monimuotoisuutta ja vivahteikkaita näkemyksiä siitä.
Keitä nuo 18 runoilijaa sitten ovat? Runosvengin viisikon lisäksi mukaan on kutsuttu Runosvengin työpajoissa ja muissa tilaisuuksissa ahkerasti käyneiden runoilijoiden runoja. Runoilijat ovat: Ursula Anttila-Halinen, O.R. Helle-Kotka, Pirjo Kotamäki, Leena Sainio, Zoila Forss, Andy Willoughby, Kasper Salonen, Lauri Vanhala, Diliana Stoyanova, Shashank Mane, Diana Mistera, Leena Kellosalo, Ye Yint Thet Zwe, Anna Paula Herrera, Farzaneh Hatami, Msblackrose, Mohamed Sleiman Labat, Yassen Ghaleb. Kirjan lopussa on kaikista lyhyet elämäkerrat, joista huomaa, että myös antologian kirjoittajat edustavat kulttuurin monimuotoisuutta ja rikkautta. Suurelle osalle runoilijoista suomen kieli on se kolmas kieli, oman äidinkielen ja englannin lisäksi, mutta runouden kieli on kaikille yhteinen, universaali kieli.
Antologiassa on yhteensä 51 runoa, joista 45 on käännetty, joko suomesta englanniksi tai englannista suomeksi. Kuusi runoa on alkuperäisessä englanninkielisessä asussaan. Jokaiselta runoilijalta on yhdestä viiteen runoa. Runojen sisällöllinen ja tyylillinen diversiteetti on hurmaavaa. On lyhyttä ja pitkää, minimalistista ja polveilevaa, julistavaa ja taiteellisesti kunnianhimoista. On viitteitä japanilaiseen runouteen, Kalevalaan, Italiaan, Helsinkiin, Englantiin, Saharaan. On kieli-ilottelua, huumoria, syvyyttä, tummia sävyjä, filosofista pohdintaa.
Antologian runoissa kirsikkapuu kukkii, aurinko twerkkaa, metsän sekakuoro soi, Uutelan erakko valaisee itsensä oudoin tähtikuvioin. Silmä herää ilman nilviäisen mustetta, varis lentää Helsingin yllä, solukunnat kuljettavat tummia uutisia. Puut kurottavat valoon, lumi ja vesi pakenevat vankilan kaltereita, nurmen ohuet terät lepäävät niityillä. Peikonkulta hohtaa sammalkiven juuressa, temppelit ovat täynnä hiekkaa, siellä kaukana väsyneet hevoset lepäävät. Olen kauneuden kauppias, täysikuu saapuu pyyhkimään kyyneleeni, when summer is so deeply green it hurts, the giant sun is tired of my silence, between the withering time ...
Rakas lukijani! Jos haluat vaikuttua runoilijoiden, runojen, luontonäkemysten moninaisuudesta, kehotan sinua tarttumaan tähän runoantologiaan Untranslated Nature Kääntämätön luonto.
